Suomessa vuosilomalla on erityinen merkitys työntekijöille. Se on aika, jolloin voi irrottautua arjen kiireistä ja antaa itselleen tilaa levätä, rentoutua ja tehdä asioita, joita rakastaa. Vuosilomajärjestelmä on tärkeä osa suomalaista työlainsäädäntöä ja sen tarkoitus on varmistaa työntekijöiden hyvinvointi ja tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä.
Näin kesälomakauden alussa on hyvä kerrata hieman kesälomiin liittyviä tärkeitä päivämääriä, kesäloman kertymisperusteita ja lomapalkkaan ja -rahoihin vaikuttavia asioita.
Lomat perustuvat vuosilomalakiin
Suomessa vuosilomat perustuvat pääasiassa vuosilomalakiin, jonka mukaan työntekijällä on oikeus tiettyyn määrään vuosilomapäiviä vuodessa. Tämän lisäksi työehtosopimuksissa voi olla tarkentavia määräyksiä vuosiloman ja sen ajalta maksettavien palkan tai korvauksen määräytymisestä.
Vuosiloman kertyminen kokoaikatyössä
Vuosilomaa kertyy jokaiselta täydet työkuukaudet tehneeltä työntekijältä 2,5 päivää kuukautta kohden, eli 30 päivää vuodessa täyden työajan työskennelleelle. Jos työntekijä ei ole työskennellyt täyttä vuotta, lomaa kertyy 2 päivää kuukautta kohden.
- työsuhteessa alle vuoden -> 2 lomapäivää/kk
- työsuhteessa yli vuoden -> 2,5 lomapäivää/kk
Vuosiloman kertyminen osa-aika- tai vuokratyössä
Työsuhteen katsotaan lomapäiviä laskettaessa jatkuneen yhdenjaksoisena myös silloin, jos on tehty useita peräkkäisiä keskeytymättömänä tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia. Työntekijälle ei kerry vuosilomaa osa-aikatyössä, jos työtä on joko alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen. Lähde: työsuojelu.fi
Loma-ajat
Vuosiloman pituuden lisäksi Suomessa on voimassa vuosilomalaissa säädettyjä rajoituksia sen ajankohdalle. Kesälomakausi on 2.5.–30.9. ja talvilomakausi 1.10.–30.4. Työnantajalla on velvollisuus antaa loma työntekijän toivomana ajankohtana, jos se on kohtuudella mahdollista.
Lomiin liittyvät tärkeät päivämäärät
- 1.4. – 31.3. lomanmääräytymisvuosi
- 2.5. – 30.9. kesälomakausi
- 1.10. – 30.4. talvilomakausi
Lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus
Lomapalkan ja lomakorvauksen määrä on sidoksissa työntekijän ansioihin ja vuosilomalaissa on mainittu kolme eri laskentatapaa.
- Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva lomapalkka, jolloin työntekijä saa palkkaa myös lomakuukaudelta
- Keskipäiväpalkkaan perustuva lomapalkka. Tätä laskentatapaa käytetään 14 päivänä kuukaudessa työssä olleille tunti-, provisio- tai muulla suorituspalkalla työskenteleville.
- Prosenttiperusteinen lomapalkka koskee kaikkia muita työntekijöitä, jotka eivät täytä kohdan 1 tai 2 vuosilomapalkan ehtoja.
Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomalta lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalin palkanmaksun mukaisesti. Työehtosopimuksissa tai paikallisesti voidaan sopia, että vuosilomapalkka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.
Lomaraha tai lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin. Se on työehtosopimuksissa sovittu lisä (esim. 50 prosenttia lomapalkasta), joka maksetaan yleensä kesäloman yhteydessä. Lähde: työsuojelu.fi
Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus. Lomakorvaus maksetaan ajalta, jolta työntekijä ei siihen mennessä ole saanut kertyneistä vuosilomapäivistä lomaa, lomapalkkaa tai lomakorvausta. Lähde: työsuojelu.fi
- Lomakorvaus: työsuhteen päättyessä maksettava korvaus, jolloin pitämättömät lomat korvataan rahana
- Lomaraha: vanhalta nimeltään lomaltapaluuraha. Ei lakisääteinen vaan TES-kohtainen, yleensä 50 % lomapalkasta.
Voit lukea lisää vuosilomalaista ja palkoista työsuojelu.fi sivustolta.
